Tämä hetki on hienon lauseen arvoinen.
keskiviikko 21. heinäkuuta 2010
Puhtaudesta
Pidellessäni kasvojani kirjasta tulvivaa valoa vasten sieluni oli kuin avatun vihkon putipuhdas sivu.
Katkeruudesta
Olin katkera ja tiesin, että tämä maailma rakentui näkymien kerrostumista, sarjasta väärin tulkittuja merkkejä, sokeasti omaksutusta joukosta tapoja, ja että todellinen maailma ja todellinen elämä oli niiden keskellä tai niiden ulkopuolella, tai jossain lähistöllä joka tapauksessa.
Välinpitämättömyydestä
Maailma oli jälleen verhoutunut lumen äänettömyyteen ja puiden välinpitämättömyyteen.
Lumihiutaleista
Toisinaan jokunen lumihiutale saattoi leijailla tuokion tyhjyydessä ja pysähtyä paikoilleen, kunnes se yhtäkkiä näyttikin luopuvan ajatuksesta, muuttavan mieltään ja alkoi pikku hiljaa peruuttaa takaisin kohti taivasta.
Väistämättömyydestä
Tunsin oloni kurjaakin kurjemmaksi, menin sinne minne jalkani minua veivät, siis juuri päinvastoin kuin elokuvien rakkaustarinoissa tapahtuu.
Todellisuudesta
Onko tuo maailma sinun mielestäsi todella olemassa vai onko se vain pikaisesti muistiin kirjattu kuvitelma?
tiistai 20. heinäkuuta 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)