Kesähaikuja, vol. 8

Yössä kuuntelen
sadetta ja lokkien
kutsuhuutoa

Kesähaikuja, vol. 3

Kesäyön valo
utuinen hauraudessaan
puhdas kauneus

Öistä

Yöt voivat joskus olla raskaita, ihminen on kuin autiomaassa.

Meistä

Jos sinä olisit yö, minä nukkuisin päivät pitkät.

Tuntemuksista

Päivällä yö tuntuu utuiselta ja melko merkityksettömältä.

Yöstä

Yö on ihmeellinen, iltauniselta se kuluu hetkessä, kun yövalvojasta tuntuu kuin saisi kokonaisen ihmiselämän lisää.

Suden hetkestä

Kokemus on osoittanut, että silloin kun ajatukset kääntyvät menneisyyteen kolmen aikaan aamulla, ne tahtovat olla synkkiä.

Unohtumattomasta

Äidin elämässä unohtumattomia olivat vain pohjoisen yöjunat, joiden teräskuoriin kätkeytyi sanoinkuvaamaton onnentunne, sekä hänen oma poikansa.

Unesta

Hän pelkäsi että muuttuisi puolustuskyvyttömäksi, että kaikki se jonka hän oli jättänyt taakseen saisi hänet kiinni unessa.

Unesta

Hän nukkui syvää unta kuten ne, jotka ovat lakanneet toivomasta.

Yöstä

Yön pimeät tunnit olivat hänelle korvaus päivän koettelemuksista.

Yöstä

Yö ulkona oli tutkimaton, ja aika, johon se haihtui, mittaamaton.

Kohtaamisesta

Hyvää yötä, tiedän että kohtaamme unessa.

Unista

Menen nukkumaan, unet ovat tässä epätodellisuuksien maailmassa sentään jotakin johon voi luottaa.

Puolikuusta

Puolikuu näytti olevan sulamaisillaan pilviin.

Yöstä

Tämä oli se aika yöstä, jolloin moni asia tuntui epätodelliselta, jolloin jokin ajatus, jonka päivänvalossa karkottaisi saman tien mielestään, saattoi vallata koko olemuksen, eikä sitä saanut juurittua pois ennen aamua.

Öljylampusta

Paljaan taivaan alle sytytetty öljylamppu valaisee tuota valkeaa kaupunkia, jonka katoille laskeutuu enkeleitä muistuttavia helikoptereita.

Lauseista

Pimeässä kaikki lauseet kuulostivat merkittäviltä ja oikeilta, aivan kuin olisivat osuneet suoraan keskelle sielua, napakymppiin.

Yöstä

Yö kätki minut, yö peitti minut, yö viittoi minulle tien.