Kysymyksestä

On lähes varmaa, että ensinnäkin itse kysymys on merkityksetön ja tyhjänpäiväisesti muotoiltu ja toisekseen siihen ei ole edes teoriassa mahdollista saada vastausta.

Paikkansa täyttämisestä

Tuuli on tehty lentämään, liikennevalot loistamaan, autot ajamaan, puut seisomaan.

Elämänohjeista, vol. 2

Poika, katso ensin vasemmalle ja oikealle, tuleeko autoja, kävellessä se on tarpeen, ajatellessa vahingoksi.

Elämänohjeista, vol. 1

Poika, älä ikinä katso vasemmalle äläkä oikealle, katso aina suoraan eteen, mutta pysy joustavana.

Tyhjänpäiväisestä

Sinänsä tyhjänpäiväiset sanat voivat lievittää kipua, ehkä siksi, että nimenomaan tyhjänpäiväiset sanat ovat aiheuttaneet itse haavankin.

Autiomaasta

Sellainen on autiomaa kesäyönä: ikiaikainen, välinpitämätön, lasittunut.

Alkusoitosta

Eikö sinustakin tunnu kuin jonkin alkusoitto olisi juuri päättynyt?

Suurenmoisesta

Mikä muuten saa sinut ajattelemaan, että suurenmoinen on inhimillisen vastakohta?

Potentiaalista

Hän on jo tehnyt sen, mihin pystyy, tästä eteenpäin hän tyytyy odottamaan.

Viimeisestä rajasta

Tällainen voisi olla paikka, johon maailma loppuu.

Vetovoimasta

Katsoin häntä silmiin ja jouduin liukkaille jäille.

Vastakkaisuudesta

Halusin juosta karkuun tuulen lailla ja katsoa sitä näkyä ikuisesti, samalla kertaa.

Unelmista

Mistä hän uneksii maatessaan liikkumattomana tunnista toiseen jonkin kallionulkoneman varjossa?

Sateenvarjosta

En osannut päättää, tekikö sateenvarjon kantaminen tällä säällä miehestä hienon vai huijarin.

Hyväntahtoisuudesta

Jokainen jolla on hyvää tahtoa löytää hyvää tahtoa kaikkialta.

Uudesta

Rakkaus kiiltää uutena silmissä, vaikka menen kuvassa naimisiin toista kertaa.

Haaveista

Lapsena haaveilin, että minusta tulisi suuri löytöretkeilijä, joka vaeltaisi ensimmäisenä suuren aavikon tai viidakon halki, mutta joka paikassa oli joku jo käynyt.

Yötaivaasta

Vain kuu ja tähdet loistivat, tähtikuviot mykistävän kirkkaina ja selvinä, Linnunrata tuhlailevan rehevänä, kuu tyynen tyytyväisenä.

Kysymyksistä

Suostun vastaamaan toisten typeriin kysymyksiin koska ymmärrän, miksi he ovat uteliaita, mutta silloin heidänkin on suostuttava vastaamaan minun typeriin kysymyksiini.

Elämästä

Minä uskon, että elämä on aina hyvä, jos ihminen elää sitä hetkessä eikä ole ajatuksissaan jossain muualla.

Intellektualismista

Intellektualismihan ei niin sanotusti ole minun ominta alaani, seuraan sitä kyllä mutta viime kädessä pysyttelen siitä kaukana.

Lähisuhteista

Häntä ärsytti, että vaimo nauraessaan nakkasi päänsä niskaan ja tytär poseerasi ikävystyneen ja uhmakkaan näköisenä lyhyessä hameessa ja pikkuisessa topissa pitkät sääret ristissä ja suu mutrulla.

Kotonaolemisesta

Se oli yksinkertaisten iloisuutta ja onnekkaiden tyyneyttä, niiden jotka ovat maailmassa kotonaan joutumatta ponnistelemaan sen eteen.

Brutaalista

Kun siteet otettaisiin pois, voisin katsoa kauniisti työstettyja kasvojani, jotka olivat hiukan brutaalit mutta tulvillaan herkkyyttä.

Kieltäytymisestä

Tyypit kohauttelivat harteitaan, pudistelivat päätään, hymyilivät vaivihkaa toisilleen ja esittivät sitten kieltäytymislitaniansa.

Prosessista

En uskonut hetkeäkään, että voisin saavuttaa puuhillani jotakin, mutta prosessi sinänsä oli merkillisen rauhoittava.

Sohvasta

Minusta on mukava heittäytyä vieraaseen sohvaan ja tarttua ensimmäiseen käteen osuvaan kirjaan.

Tyhjäpäisestä

Hinaat perässäsi jotakin tyhjäpäistä työtöntä tyttölasta, joka ei pysty rahoittamaan edes omaa ryyppäämistään.

Ajoituksesta

Hänen koko esiintymisensä oli sellaista, että minun teki mieli ruveta pyytelemään monisanaisesti anteeksi tuloani huonoon aikaan.

Lauluäänestä

Äänessä oli ripaus väsymystä niin kuin kaikilla parhailla amerikkalaisilla laulajilla, siinä oli jopa häivä epävarmuutta, aivan kuin miehellä joka ei ole tottunut tilittämään tuntojaan siihen tapaan.

Naamioista

Puku päällä, aurinkolasit päähän, tukka taaksepäin eikä kukaan huomaa mitään, kunhan et avaa suutasi.

Tuoksusta

Se oli tuoksu, joka palautti mieleen puoliksi unohdettuja muistoja.

Illoista

He lähtivät aina illan pimennyttyä kahdestaan ulos, istuskelivat joenrannan puolilaholla puupenkillä, pitivät toisiaan kädestä ja katselivat aaltoihin joilla keinui suuri kuu.

Torvisoitosta

Mutta mistä kuului surullinen torvisoitto jonka sävelet kuulostivat niin todellisilta?