Syksystä

Syksyllä ihmiset elävät säännöllisesti aivan kuin eivät uskaltaisi ottaa vastaan kohtalon ja talven haasteita kesän ärsytysten ja ajattelemattomuuden jälkeen.

Torjumisesta

Kaikki mikä ei ollut hyödyllistä, käytännöllistä, ehdottoman tarkoituksenmukaista, oli torjuttava tajunnasta, tukahdutettava, vain siksi ettei hänellä ollut koskaan aikaa tai halua pohdiskella yksityisiä kokemuksia.

Varmasta

Oliko mitään minkä hän tiesi varmasti, mitään minkä puolesta hän voisi panna henkensä alttiiksi?

Lämpimästä

Se oli muutakin kuin lämmityslaitteen lämpöä: siinä oli fyysinen, inhimillinen vivahdus.

Levollisuudesta

Häneen levisi uusi tunne: se ei ollut alistuneisuutta, vaan outoa levollisuutta, seesteisyyttä, jota hän ei ollut kokenut vuosiin.

Mysteeristä

Kuten aito mysteeri, hän on läpinäkyvä - lasi, jonka läpi tuijottaa tietämättään.

Tungoksesta

Tungos on kuin kovakuoriaisparvi, joka vilistää elävien ja kuolleiden eksistentialistien avoimilla haudoilla.

Selkeästä

Mikään ei ollut yksinkertaisesta, mutta kaikki oli selkeää.

Ihmisyydestä

Olla ihminen on yhtä kuin janota tietoa.

Yöperhosesta

Hän on yöperhonen, joka leikkii ohuen valonsäteen ympärillä erottuen vain sen hetken kun joutuu valoon.

Läsnäolosta

Ensi kertaa, ehkä ainoan kerran, opin elämään jatkuvassa preesensissä.

Valheista

Hän kertoo kaiken itsestään: tarina on joka kerta erilainen, mutta olen jo oppinut suhtautumaan tyynesti hänen valheisiinsa, koska jokainen niistä on ehdottoman tosi kertomishetkellä.

Sydämensä sulkemisesta

Olin sulkenut häneltä sydämeni ja vetäytynyt takaisin kuoreeni, mikä oli passiivinen tapa vihata.

Epäuskosta

Minä en oikein usko sanoihin.

Vesittymisestä

Mistä lähtien kaikki ennen niin elintärkeä alkoi vesittyä?

Symboleista

Jokainen sana ja ele on salakielinen, puhdas symboli.

Syyttämisestä

Hän ei yrittänyt löytää mitään kun hän oli minun kanssani, eikä sen takia myöskään löytänyt mitään, ja sitten hän luuli että se oli minun vikani.

Tuntemattomasta

Minä en tuntenut ristin sielua ja olin iloinen, kun ei ollut pakko puhua kenenkään kanssa, paitsi jos todella teki mieli.

Rakastamisesta

Ei ole oikein, että ihmiset rakastavat toisiaan, sillä silloin he tarvitsevat toisiaan, silloin he eivät voi enää elää toistensa kanssa, ja se on tappavaa.

Kohtaamattomuudesta

Heidän sanansa olivat kuin leikkausviivoja: ei kysymysten ja vastausten kuvio, vaan sarja vääriä johtopäätöksiä, aivan kuin kumpikin olisi opetellut ulkoa repliikkejä eri näytelmistä ja lausuisi niitä nyt toisilleen.

Rauhattomasta

Nyt ei häntä pystynyt rauhoittaman edes viini tai votka, eivätkä ruumiin nautinnotkaan olleet enää yhtä voimalliset kuin ennen.

Unesta

Hän nukkui syvää unta kuten ne, jotka ovat lakanneet toivomasta.

Tunnustelusta

Kaikki oli vielä tunnustelua, tarkentamattomien mahdollisuuksien suma, joka oli niin täpärässä tasapainotilassa, että se saattoi järkkyä mitättömimmästäkin sanasta tai eleestä.

Puista

Metsät kohosivat toistensa päälle kuin portaat, ensin lehtipuut sitten kuuset ja männyt.

Viserryksestä

Yksi ainoa linnun viserrys aloitti päivän.

Yöstä

Yön pimeät tunnit olivat hänelle korvaus päivän koettelemuksista.

Kahvikupista

Onkohan ihminen kuin kahvikuppi: särö ei ainakaan pienene.

Kesästä

Ajatella että ihminen sentään saa jotain vanhetessaan: kesän ihmeen.

Ilmeistä

Sanoilla on yhtä hyvin ilme kuin kasvoilla.

Elämästä

Elämä on kostea pohja joka sekoittaa kokemisen värit toisiinsa.

Sanoista

Kannan niitä sanoja itsessäni kuin korua.

Rakkaasta

Ehkä tämä kirja on sellainen rujo lapsi joka on äidilleen kaikkien rakkain, sillä rakas se on: tärkeä.

Ystävyydestä

Naisten keskinen ystävyys on hieno ja eheyttävä asia.

Illoista

Illat ovat taas pitkiä ja vaaleita ja täynnä kouristavaa kaihoa.

Teeveestä

Ajattelin että teevee on kuin sokerinpala jokaisen olohuoneen nurkassa ja sitä sitten yhteisesti imeskellään.

Miessuhteista

Miessuhteet sopivat toki elämän juhlahetkiin, mutta arjessa ne merkitsevät siipien leikkaamista.

Kirjeestä

Jonakin päivänä saan ehkä kirjeen joka ei ole minulle kirjoitettu.

Tukipilareista

Omituista syntyä joka aamu uudelleen tähän maailmaan ja kerätä minänsä sirpaleet tai kenties vain jotkut selvimmät tapahtumat, eiliset ja huomiset, tukipilareiksi joitten varaan juuri tämä päivä asettuu.

Tietämisestä

Mitä muuta voi tietää kuin itsensä?

Laiskasta

Laiska toki olen mutten henkisesti.

Intohimosta

Minua kiehtoi se, kuinka intohimoisesti hän suhtautui kaikkeen, mihin hän aidosti uskoi.

Kohtalosta

Jätetään se kuoleman, tai elämän, päätettäväksi.

Epäröinnistä

Kaipa minäkin rakastan sinua.

Jumittamisesta

Minä olen ollut jumissa jo vuosia, kuusi, seitsemän, kahdeksan.

Tarkkanäköisyydestä

Minä haluan vain oppia näkemään.

Tärkeimmästä

Minulle tärkeintä on nimenomaan se, mitä ei voi kuvailla, mitä ei voi pukea sanoiksi.

Rajoituksista

Tavalla tai toisella meitä kaikkia rajoittaa se, minkä käsitämme todellisuudeksi.

Sekamelskasta

Kaikki meni niin äänekkääksi ja mauttomaksi, ettei minulla vieläkään ole selvää käsitystä tapahtumien kulusta.

Nuoruudesta

He ovat molemmat nuoria ja heidän edessään on elämättömän elämän koko kirkkaus.

Keskeneräisestä

Kaikki ajatukset ovat keskeneräisiä ja se mikä on keskeneräistä on elävää.

Sydänkesästä

Puutarha rehottaa valtoimenaan ja maa on palanut auringossa.

Vaihtoehdoista

Aina on ihmisiä, jotka ovat elämässään kahden vaiheilla, valmiina lähtemään tai jäämään.

Teoista

Ei ole olemassa sellaista tekoa, joka ei vastaisi kysymykseen: kuka minua on rakastanut?

Hymystä

Pidän hänen hymystään, vaikka se myös häiritsee minua.

Kasvoista

Olen nähnyt hänen kasvonsa, jotka tekevät maailman paremmaksi.

Kielestä

Miten rakastetaan kielellä jossa ei ole verbejä?

Turvasta

Maailman ääressä olen turvassa.

Välimatkasta

Koskaan eivät aurinko ja kuu pääse lähelle toisiaan.

Tulivuorista

Mitä tulivuoret tekevät purkausten välillä?

Kuvitelmasta

Olin kuvitellut rakkautta tilapäiseksi elämänlisäksi, en keskiakseliksi, joka pyöritti kaikkea.

Esineistä

Monta kertaa häntä liikutti syvästi se, miten ilmaisuvoimaisia esineet huoneessa saattoivat olla.

Peloista

Pelkäsin syntiä enemmän kuin kuolemaa, samalla tavoin kuin olen aina pelännyt enemmän naamioni menettämistä kuin rakkauden kadottamista!

Oikeudesta

Hänellä oli oikeus olla se mikä hän oli ja ottaa itselleen kuuluva osuus ihmiskunnan kaikesta ilosta ja kärsimyksestä.

Uskosta ja epäilystä

Uskominen ilman että samalla epäilee on psykologinen mahdollisuus fanaatikolle, mutta looginen mahdottomuus järkevälle ihmiselle.

Menettämisestä

Kaiken olin menettänyt, mutta olinko voittanut omakseni sieluni?

Perspektittömyydestä

Kummassakin oli samaa nerollista ja pelottavaa perspektiivittömyyttä.

Vapisemisesta

Miksi jonkin nimen pelkkä muisto saa minut vapisemaan?

Illan kulusta

Me kuuntelisimme lapsen lepertelyä ennen sen nukahtamista, me ehkä koskettaisimme toisiamme tai jättäisimme sen tekemättä.

Varjosta

Vanhan omenapuun varjo vetäytyi vähä vähältä kauemmaksi kunnes katosi ja sen hieroglyfi jäi ikipäiviksi tulkitsematta.

Varpaista

Varpaat jotka eivät olleet vielä saaneet aivan lopullista muotoaan painuivat ruohoon, minä hyväilin niitä varovasti, iho oli kiinteä.

Ohikiitävästä

Miten me voimme sopeutua siihen että elämä on ohi niin äkkiä?

Viinasta

Tämä viina sisältää kaikkia tunnettuja yrttejä jotka voivat ehkäistä viinan vaikutuksia, se on niin sanotusti paradoksien viinaa.

Kirjallisuudesta

Kirjallisuus on sivilisaation ylin ja ylevin ilmaisu.

Muistista

Muisti on paikka jossa kuulee vain kaikuja ja näkee varjoja.

Sympatiasta

Tunsin välitöntä ja pakotonta sympatiaa häntä kohtaan.

Maailmankatsomuksesta

Kaikki maailmankatsomukset pelottavat minua.

Järjestä

Terve järki ei oikeastaan pysty vastaamaan ainoaankaan kysymykseen.

Kaikesta

Kaikki on lähellä, kaikki on etäällä, kaikki on annettu ihmiselle lainaksi.

Todellisesta

Todellista on vain se minkä pystymme muistamaan.

Potilaasta

Muistan vain käden joka piteli lähdevedessä kostutettua pellavaliinaa, ja varovat, rakastavat sivelyt poskillani ja otsallani.

Kirjoitetusta sanasta

Totuus tulee esiin kirjoituksessa hitaasti ja viipyillen, tarkoitus paljastuu kauan kirjainten jälkeen, pitää pysyä tyynenä ja hallittuna, lukemisen ei saa antaa kiihdyttää.

Näkemisestä

Jos katsoo pitkään ei mitään, hän sanoi, niin lopulta tulee näkyviin sellaista mitä ei ole.

Sattumasta

Jos sattuma jätetään pois, täti sanoi, niin elämästä ei jää paljon jäljelle.

Ilmasta

Äärettömyyden ilma on aivan samaa kuin ilma tässä kamarissa.

Tietämisestä

Tiedätte enemmän kuin luulette tietävänne, vaikka toisaalta tietonne eivät vielä ulotu niin laajalle kuin haluaisitte.

Päämäärästä

Oman itsemme täydellinen toteuttaminen, siinä päämäärä, jonka vuoksi olemme olemassa.

Piirteistä

Hänen piirteissään oli jotakin sellaista, että katsoja tunsi heti voivansa luottaa häneen.

Priotiteeteista

Pidän enemmän ihmisistä kuin periaatteista ja periaatteettomat ihmiset ovat mielestäni kaikkein parhaita.

Naurusta

Nauru ei ole huono ystävyyden alku ja ehdottomasti sen paras loppu.

Omatunnosta

Omatunto ja pelko ovat sama asia.

Saloista

Kaikkein arkisinkin asia muuttuu ihastuttavaksi, jos sen salaa.

Kauneuden taakasta

Pensaan värisevät oksat näyttivät hädin tuskin jaksavan kantaa liekehtivän kauneuden taakkaa.

Sielusta

En kestä ajatusta, että sieluni olisi ruma.

Tarinasta

Se on aivan tavallinen tarina. Mitä varten te sellaisen haluatte kuulla?

Hetkistä

Olenko koskaan elänyt hetkeäkään joka ei olisi tämä?

Askelista

Ihmisiä tuli ja meni, he täyttivät illansuun hetket askelin jotka suuntasivat kohti kotia, tai vapauteen.

Uskosta

Mies sanoi, että tähän maailmaan täytyy uskoa jotta voisi hankkia lapsia.

Haavoittumisesta

Vaikka ihminen miten yrittäisi elää tätä yhtä ainutta elämää, toiset näkevät siinä aina tuhat muuta, ja siksi sitä väistämättä haavoittuu.

Naurusta

Hänellä oli ihastuttava nauru, siinä ei ollut mitään kyllästynyttä.

Yöstä

Yö ulkona oli tutkimaton, ja aika, johon se haihtui, mittaamaton.